Eksymisestä kohti löytymistä

Sinisen ryhmän projektin toinen aamu valkeni monille projekteille varsin perinteiseen tapaan: Edellisen päivän sekavat suunnitelmat poljettiin armotta suohon ja tilalle otettiin uusi uljas suunnitelma, joka oli saanut alkunsa edellisenä yönä epätoivoisesta, jopa paniikinomaisesta aivotyöskentelystä.

Uusi suunnitelmamme paljastui onneksi aamun ensimmäisinä tunteina paljon helpommaksi ja loppujen lopuksi paljon käytännöllisemmäksikin toteuttaa. Lisäksi se nivoutuu syvemmän merkityksensä perusteella tiukasti myös meidän omia opintojamme koskevaksi.

Harava on ystävä

Vaikka suunnitelmat muuttuvat kaksi asiaa on ja pysyy: Harava ja lapio. Näiden seurassa saimme viettää hyvän tovin aamun alkajaisiksi ja ruokailuun mennessä kaikilta oli varmasti unihiekat silmistä poistuneet. Suunnitelmamme (jonka pidettäköön salassa suurelta yleisöltä ainakin huomiseen päivitykseen asti) vaati näin alkajaisiksi myös melkoisen määrän suunnittelua, mittailua ja tarkkaa rajaamista. Vaikuttaa siltä, että työn onnistumisen kannalta juuri tarkkuus ja järjestelmällisyys tulevat olemaan tärkeässä roolissa. Ansioksemme voidaan myös todeta, että työ pystytään toteuttamaan lähes täysin luonnon omista materiaaleista jotka löytyvät kokonaisuudessaan alueeltamme Kivelän rannasta.

Lapiovastaavat hommissa

Työt saatiin tiistaina loppuviikkoa ajatellen hyvälle mallille ja mikä tärkeintä aikataulut ja suunnitelmat ovat nyt selvinneet. Ryhmämme yhteistoiminta ja motivaatio parani tänään myös merkittävästi ja otaksun sen johtuvan pitkälti siitä, että kaikille on nyt selvinnyt mitä teemme, miksi teemme ja milloin teemme.

Sininen ryhmä kiittää ja kuittaa tiistain osalta, palaamme Kivelän rantaan jälleen huomisaamusta.

Tilanne tiistai-iltapäivästä